Heti alkuun on mainittava, että olen vähintään vuoden verran pähkäillyt kuinka saada bloggeriin kolme kuvaa vierekkäin - ja nyt onnistuin! Ei se vaatinut kuin pienen luovuudenpuuskan ja html-koodeilla leikkimistä. Tästä hyvästä ansaitsisin jonkinsortin mitalin itse itseltäni! Koirien esittelysivuja päivittäessäni tajusin, ettei Seelasta löydy sopivia poseerauskuvia - tai ainakaan kovin ajankohtaisia sellaisia. Siispä käytiin alkuillasta napsimassa kotipihassa muutama kelvollinen (vaikkei tuo nurmikko mikään tasaisin seisomisalusta ole, kun töppösetkin piiloutuvat ruohon sekaan). Ikää Seelalla on nyt reipas 19kk ja turkin osalta eletään erittäin vaaleaa aikaa. Blondin ulkomuotonsa takia en kehdannut ilmottaa edes ainakaan erkkariin (eikä tänä vuonna varmaan kehdata minnekään). Värjääntykööt ja kasvakoot nyt ihan rauhassa. Turkkia tuntuu kuitenkin pikkuhiljaa kertyvän enemmän, vaikka kovinkaan paksu se ei onneksi ole. Muutenkin on hurjaa miten kovaa vauhtia Seela kasvaa edelleen - osteopaattikin kehui kuinka on viime käynnin välissä aikuistunut niin henkisesti kuin fyysisesti. Juoksut kyllä toivat mukanaan sitä paljon kaivattua harkintakykyä sekä tasapainoisuutta ja ärsyttävä levottomuus päättyi samantien niiden kanssa, onneksi. Muutoin Seela on säilyttänyt järkyttävän suloisen ja ovelan ilmeensä pentuajoilta. Ja oikein näppärän kokoinen tyttö siitä on tullut muutenkin. Ei meillä muuta tähän väliin.
Muun muassa niistä oli meidän lauantaipäivä tehty, kun briardikolmikko kävi viihdyttämässä yleisöä Lapualla. Saatiin nimittäin Seelalle, Eikalle (Tosselin Mars Matkaan) ja Mainiolle (Tosselin Miten Mainio) paikat samasta MH-kuvauksesta - ja vielä peräkkäiset ajatkin. Kuvaajina toimivat Arja Jauhiainen sekä Kai Tarkka ja ikää sisaruksilla kuvauksessa oli reipas 19 kk. Alla Seelan arvostelut omien ajatusten kera sekä tottakai video suorituksesta (älkää ihmetelkö sitä lelua hupparin alla...). 1. KONTAKTI a. 4 Ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen b. 3 Lähtee mukaan, mutta ei ole kiinnostunut TO:sta c. 3 Hyväksyy käsittelyn Seela todettiin sosiaaliseksi koiraksi, jolle ihmiset ovat tällä kertaa toisarvoisia. Uudet ympäristöt kiinnostavat sitä valtavasti ja tuo innokkuus sekä keskittymisen puute heijastuivat tyypillisesti joka suuntaan vetämisenä. Eikä Seela ole arjessa muutenkaan kovin kontaktinhaluinen - ei ole koskaan ollut. Samantyyppinen oli myös veljensä Eikka, vaikka ehkä siskoansa enemmän ohjaajan perään. Mainio oli puolestaan mallipoika ja lähti reippaasti vieraan ihmisen matkaan. Käsittelyssä ei kellään minkäänlaista ongelmaa. 2. LEIKKI a. 3 Leikkii - aktiivisuus lisääntyy/vähenee b. 4 Tarttuu heti koko suulla c. 3 Tarttuu, vetää vastaan, mutta irrottaa ja tarttuu uudestaan/korjailee otetta Leikkiosuus oli tällä kertaa melko tulkinnanvarainen. Sisarusparven vahvin leikkijä oli ehdottomasti Mainio, joka loppuviimein kuitenkin sai "heikoimman" tuloksen. Seela lähti välittömästi leikkiin mukaan ja tarttui melko nopeasti esineeseen kiinni. Joskin ensimmäisellä kerralla pudottikin hyvin nopeasti (sisaruksilla ei juuri kellään tuo lelun kantaminen ole kovinkaan vahva, joskaan ei ehkä hirveästi vahvistettukaan). Kahdella seuraavalla kerralla tuli jo pientä ravisteluakin mukaan - joka oli han positiivinen yllätys! TO:n kanssa lähti myös reippaasti leikkimään. Joskin tuommoista puruotteen korjailua se on aina harrastanut, vaikka olen yrittänyt pois vahvistaa. Kaikilla kolmella tuo leikkiosuus meni oikein kivasti. 3. TAKAA-AJO a & c. 1 Ei aloita b & d. 1 Ei kiinnostu saaliista/ei juokse perään Takaa-ajoa ei valitettavasti nähty yhdenkään sisaruksen kohdalla. Eikka taisi olla ainut, joka edes huomasi koko vieheen, muttei kiinnostunut. Ensimmäisellä kierroksella Seela juuri ennen lähetystä kiepsahti väärinpäin, joten huomaaminen oli käytännössä mahdotonta. 4. AKTIVITEETTITASO 3 Tarkkailevainen ja enimmäkseen rauhallinen, yksittäisiä toimintoja Tämä oli positiivinen yllätys. Mitään suurempaa levottomuutta/vilkkautta ei ollut havaittavissa. Yksittäisiä toimintoja oli siellä täällä ja vähän jo odottelin, koska se alkaa syömään maahan pudonneita lehtiä - ei alkanut! Mainio tosin järjesti tuomareillekin ennennäkemättömän shown puraisemalla hihnansa poikki vain kymmenen sekuntia ennen kolmeminuuttisen päättymistä. Eikä ollut edes oma hihna... :D 5. ETÄLEIKKI a. 2 Tarkkailee avustajaa, välillä taukoja b. 1 Ei osoita uhkauseleitä c. 3 Saapuu piilossa olevan puhuvan avustajan luo d. 2 Ei leiki - osoittaa kiinnostusta e. 5 Houkuttelee myös passiivista avustajaa leikkimään Etäleikissa saatiin ensimmäistä kertaa näkyville Seelan uteliasta luonnetta. Se ei lähdössä vaikuttanut avustajasta kovinkaan kiinnostuneelta, mutta lähti kuitenkin juosten piilolle pienen mutkan kautta. Suurin huomio kuitenkin kohdistui maahan jätettyyn ja tuulen mukana liikkuvaan viittaan eikä siksi alkanut leikkiä avustajan kanssa - joskin merkkejä oli ja kovasti sen ehkä olisi tehnyt mielikin. Kerran palasi avustajan luota takaisin ja yritti saada itseltäni apuja tilanteeseen. Mutta kaikkiaan kyseessä oli aika seelamainen suoritus. Ja jos Mainio viihdytti hihnan kanssa niin Eikka vastasi etäleikin hauskuuttamisesta. Paikka oli hassusti sijoitettu rannalle ja Eikkahan se paineli suorinta tietä järveen hypittyään hetken hiekkakasoilla. Briardit ne jaksaa aina yllättää! 6. YLLÄTYS a. 2 Kyykistyy ja pysähtyy b. 1 Ei osoita uhkauseleitä c. 3 Menee haalarin luo, kun ohjaaja seisoo edessä d. 1 Ei minkäänlaisia liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä e. 1 Ei osoita kiinnostusta haalariin Yllätysosuus meni Seelan osalta hyvin. Valtavan suurta reaktiota (vain pieni kyykistyminen ja haukku) ei saatu aikaan ja pienestä säikähdyksestä palautui nopeasti. Ohituskierroksilla sillä ei ollut mitään haalaria vastaan ja kiersi mielellään eri puolta kuin minä itse. Sisaruksistaan ehkä "varmin" suoriutuja, vaikka Mainionkin ohitukset jäivät vain muutamiin villkaisuihin. Eikalla oli puolestaan selvästi vahvin reaktio. 7. ÄÄNIHERKKYYS a. 1 Ei pysähdy tai pysähtyy nopeasti b. 5 Menee räminälaitteen luo ilman apua c. 2 Pieni niiaus tai liikkumisnopeuden vaihtelu jollain ohituskerralla d. 1 Ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan Aika samantyylinen suoritus mitä haalarilla. Kuvaaja epäili, että Seela suoritti tämän haasteen niin nopeasti, että sen oli ensimmäisellä ohituksella vielä tarkistettava, mikä juttu tässä on kyseessä. Muutoin ei mitään reaktiota laitetta kohtaan. Seelalla ei tosin ääniherkkyyden kanssa ole koskaan ollut mitään ongelmaa.
8. AAVEET a. 2 Osoittaa yksittäisiä uhkauseleitä b. 5 Tarkkailee molempia aaveita koko osion ajan c. 5 Peruuttaa enemmän kuin taluttimen mitan tai lähtee paikalta/pakenee d. 2 Menee katsomaan, kun ohjaaja puhuu avustajan kanssa ja houkuttelee koiraa e. 5 Innostunutta kontaktinottoa, esim. hyppii tai vinkuu Aaveiden kohdalla osasin odottaa selvää pelkoreaktiota, mutten ehkä ihan näin voimakasta. Agressiota/puolustushalua Seelasta ei löydy juuri nimeksikään ja aika alussa sen rohkeus petti ja pakeni tuomareiden väliin haukkumaan. Mutta nopeasti se taas palautui tilanteesta mennessäni itse aaveen eteen seisomaan. Ennenkuin olin edes ehtinyt ottaa huppua pois, niin Seela oli jo aloittanut iloisen hyppelynsä aavetta vasten. Ei Seela hirvittävän vakuuttavasti kyllä haukkunut (tuo oli vähän tuommosta uteliaisuuden ja pelon sekaista meininkiä - "tahtoisin, mutten silti uskalla"). Ja se häntä heiluu aina, oli kuinka pelottava tilanne tahansa. 9. LEIKKI 2 a. 3 Leikkii - aktiivisuus lisääntyy/vähenee b. 4 Tarttuu heti koko suulla Tähän ei mitään erityistä sanottavaa. Leikkiminen oli hyvin samanlaista niin alussa kuin lopussa. Ohjaaja tosin voisi vielä joku päivä opetella leikkimään... 10. AMPUMINEN 3 Kiinnostuu laukauksista, yleisöstä tms, mutta palaa takaisin leikkin/passiivisuuteen Ampumisessa tapahtui toinen yllätys - joka ehkä näin jälkeenpäin ajatellen ei yllättänyt juuri ollenkaan. Laukaukset oli tosi voimakkaita ja Seela lopetti leikin välittömästi kesken. Pienen houkuttelun jälkeen palasi kuitenkin takaisin. Pelkoa ei kuitenkaan ollut havaittavissa, ainoastaan hetkellistä kiinnostusta ääntä kohtaan. Eli luulisin olevan ihan työstettävissä oleva juttu mahdollisia pk-kokeita ajatellen.
Yleisesti ottaen kuvauksen tulos oli hyvin tyypillistä Seelaa. Toivoisin sille ehkä hivenen enemmän rohkeutta, kovuutta ja itsenäisempää luonnetta. Toisaalta sen palautumiskyky, uteliaisuus ja sosiaalisuus ovat arvostettavia piirteitä. Eivätkä sisaruksetkaan loppupeleissä valtavasti toisistaan poikenneet - jollain oli ehkä joku toista vahvempi, mutta ominaisuuksiltaan saman tyyppisiä. Kovasti harmittaa, kun Eikan kuvaus saatiin kuvattua vain puoleen väliin - kun en heti alussa tajunnut kiikuttaa Nooralle lisää muistikortteja. Ja kameran akkukin loppui sopivasti Mainion loppuarvostelussa, vaikka yritin kuinka säästeliäästi sitä loppukuvauksen ajan käyttää. Huoh, tätä tekniikkaa :P
Juoksut on vihdoin selätetty ja päästiin starttaamaan agilityt omalta osaltamme. Seela oli todella motivoitunut ja kuuliainen oppilas ♥ Tuntuu erittäin kivalta päästä aloittamaan ns. "uusi laji" puhtaalta pöydältä luustoltaan terveen ja perushallinnassa olevan koiran kanssa. Agility on itselle yksi niistä harvoista lajeista, jossa hermot ei kiristy juuri koskaan. Vaikka kuinka aina olen vannonut, ettei agilitysta tule meidän ykköslajia niin...kovaa vauhtia ollaan ainakin jäämässä koukkuun. Lauantaikin kului katsellessa ykkösten kisat harjoittelevan tuomarinsihteerin silmin ja kavereista mm. Vili-sheltti ohjaajineen sai ekan luvan ensimmäisistä kisoistaan, hienoa!
Seela 18kk poseeraa.
Viimeviikkoiset treenit otettiin kahdessa erässä, joista toinen oli ns. omatoimivuoro toisella kentällä ja toinen kouluttajavuoro (yleensä meillä on kaksi kouluttajaa). Ensimmäisellä kierroksella treenattiin putkea. Seelalla ei ole putkessa (ei suorassa tai mutkassa) mitään ongelmaa ja hakee sinne mielellään. Lähinnä siis harjoiteltiin putkeen irtoamista vaihtelemalla ohjaajan paikkaa. Kakkoskierroksella oli puolestaan eteenmenoja ensin kahden ja lopulta kolmen hypyn pituudelta. Seelan kanssa on jonkun verran vastaavaa harjoteltu eikä ongelmaa tässä vaiheessa näissäkään. Vaihdeltiin ohjaajan lähetyspaikkaa sekä lisäiltiin omaa liikettä mukaan, joista kumpikaan ei suorittamiseen vaikuttanut. Seelan kanssa on tarkoitus heti alusta asti harjoitella kunnolla irtoamisia, sillä en taitaisi muuten pysyä sen perässä mitenkään. Hyppytekniikkaharjotteiden vuoksi Seelalla on erityisen hyvä kontakti targettiin ja tästä se saikin paljon kehuja. Viimeiseksi muisteltiin kujakeppejä ohjureiden voimin. Välit oli tällä kertaa jo sen verran kapeat, että kroppaa joutui jo hivenen liikkeessä vääntelemään. Juoksujen alla/aikana tuo takapään käyttäminen on ollut entistäkin jäykemmän oloista, joten nyt tekee taas hyvää muistella kuinka tuota kehoaan käytetäänkään. Keppien kanssa en tahdo yhtään kiirehtiä. Seela rakastaa erilaisia pujottelutehtäviä, joten vahvasti uskon, että keppiosuudesta saisi tehtyä sille melko vahvan - kun vaan itse maltan. Lelu- ja ruokapalkan välillä vielä pohdiskelen. Alunperin haaveilin lelusta tulevan agilityssa se ykkönen, mutta toisaalta Seelan ahneudella ei ole mitään rajaa. Noh, aika näyttää...Treeniajat maltettiin pitää sopivan lyhyinä ja palavaa intoa tekemiseen oli siis selvästi havaittavissa. Kumpa jatkossakin sujuisi yhtä mallikkaasti. Hyppytekniikkaa ollaan tehty jonkin verran ja nyt olisi tarkoitus ahkeroitua senkin suhteen - jos vaikka kerran viikkoon. Alle laitoin videota, jossa noin kuukauden takaiset (eli juuri ennen juoksujen alkamista) kuvattu tekniikka. Toistoja tuossa harjoituksessa kolme ja kaikki perussarjalla toteutettuja. Ensimmäisellä kerralla Seela menetti edetessään rytmin ja viimeinen rima tuli alas. Toisella oli pientä rytmin hakemista havaittavissa, mutta kolmas oli kelvollinen suoritus. Kasailin Vappu Alatalon hyppytekniikkakurssilta kattavat muistiinpanot, joiden avulla edetään. Joskus olisi kiva saada Seelakin jollekin kurssille ängettyä mukaan. Vappu on taitava kouluttaja, ja ennen kaikkea rehellinen (en edes jaksa muistaa kuinka monta koiraa lensi pihalle tuolta viimekertaiselta hyppytekniikkakurssilta erinäisten syiden takia :D). Ihan kiva olisi siis saada hänenkin mielipide tilanteesta.
Agilityn parissa meidän yhteistyö tuntuu toimivan entistä paremmin. Varsinkin nyt ennen/aikana/jälkeen juoksujen Seela on ollut ihan mahottoman herkkä ja pienimmätkin hermostumiset saa sen erittäin epävarmaksi. Vauhdin hurmassa ollaan molemmat selvästi vapautuneempia.
